Sivuvaikutuskin on vaikutus

 

Anna Böhm ja Roderick Kabanga. Kuva: Marko Mäkinen

Kaikki alkaa mahtavasti, tekijätiedot heijastuvat seiniin elokuvamaiseen tapaan. Kliinisen ympäristön kalmanvalkea jännite tarraa kiinni heti. Taas kerran on Teatteri Jurkassa hienosti osattu maksimoida pienen tilan mahdollisuudet ääriään myöten.

Mutta ennen kaikkea ihastuttaa raikas ja osaava näyttelijänelikko, kaikki valkoisiin puettuina.

Kaksi nuorta vapaaehtoista osallistuu lääketutkimukseen, mutta elämä puuttuu peliin. Niinhän usein käy: me ihastumme ja rakastumme väärällä hetkellä, säännöt eivät tunnu oikeilta, ja tunteet ohjaavat enemmän kuin järki. 

Lääkekokeessa toisiinsa hullaantuvat näyttelijät Tristan (Roderick Kabanga) ja Connie (Anna Böhm) valloittavat lavan hurmaavalla läsnäololla ja vilpittömyydellä. Heille todellisuus suljettujen ovien takanakin on hullua seikkailua, dopamiinimyrsky, jossa lääke ja plasebo kietoutuvat iloisesti sekaisin. Kunnes kasvava annostus sekoittaa mielen. Kenen tunteet ovat aitoja, ovatko ne manipuloituja ja voiko niihin luottaa? Minkälaisia jälkiä tunteet meihin jättävät, ja onhan sivuvaikutuskin vaikutus.

Myös koetta johtavien lääkäreiden (Elsa Saisio ja Mikko Nousiainen) menneisyydestä paljastuu inhimillisiä tunteita, iloa, hurmaa ja masennusta. Työelämän paineet kietoutuvat mukaan vyyhtiin ja vaikuttavat kokeen kulkuun. Lääkäritkin ovat ihmisiä.

Lucy Prebblen  Vaikutus (The Effect) kyseenalaistaa farmakologisen tutkimuksen etiikan, depression ja kaiken sen, mikä tekee tunteista omiamme. Intensiivisen näytelmän etenemistä sävyttää rankasta aiheesta huolimatta lämmin, ihastuttava ilo.

Vaikutus TeatteriJurkka
Suomen kantaesitys 14.9.2024

Kirjoittanut: Lucy Prebble
Suomentanut: Reita Lounatvuori
Ohjannut: Tuomas Parkkinen
Näyttämöllä: Elsa Saisio, Mikko Nousiainen, Anna Böhm ja Roderick Kabanga
Skenografia: Anna Sinkkonen
Videosuunnittelu: Paula Lehtonen
Valo- ja äänisuunnittelu: Saku Kaukiainen 

The Effect was first performed at the National Theatre, London, directed by Rubert Goold, and co-produced by Headlong on 13 November 2012.

Matkalla häpeämättömyyteen

Kuva Mitro Härkönen

Miten ujosta ja estyneestä runotytöstä tuli rento ja leikkisä naisen seksuaalisuuden puolestapuhuja? 

Aila Meriluodon (1924–2019) syntymästä on tänä vuonna kulunut 100 vuotta, ja nyt hänen elämänkulkuaan tarkastellaan teatterin lavalla. Monivaiheinen elämäntarina keskittyy vuosien 1975–2004 päiväkirjoihin.

Esitys Tältä kohtaa, Aila on kiertänyt Pieksämäen Kulttuurikeskus Poleenin ja Kajaanin Runoviikkojen kautta Teatteri Avointen Ovien näyttämölle. On aika asettua, ja hyvin se onnistuukin, kun asialla ovat Virpi Haatainen ja Ella Pyhältö.

Ailalle miehet ovat addiktio, niitä on korissa kuin leikkikaluja, pikkunukkeja. Sieltä voi nostaa esiin ohimeneviä ihastuksia mutta myös merkittäviä, kirjalliseen tuotantoon vaikuttaneita rakkauksia. Ohjaaja-käsikirjoittaja Virpi Haatainen tekee monet sivuroolinsa eleettömästi ja jättää päähenkilölle tilaa loistaa.

Meriluodon esikoiskokoelma Lasimaalaus (1946) vakuutti yleisön, ja hurmasi myös professori, runoilija V. A. Koskenniemen. Yli 60-vuotiaan Koskenniemen suhde 23-vuotiaaseen Meriluotoon oli eroottisen hienostunut, ja Aila sai toimia vanhenevalle akateemikolle muusana. Jäyhän näköispatsaan tilalle tuli pian järkälemäinen Lauri Viita, oireellisesti mustan kaavun olomuodossa. Avioliittoa ja luomistyötä häiritsivät Viidan mielenterveysongelmat ja hoitojaksot. Viidan kuoltua Meriluoto lähti lapsineen Ruotsiin, jossa hän koki rakkaussuhteet naimisissa olevan pappi CeeGeen ja virolaissyntyisen lääkäri Martin kanssa.

Ruotsin vuodet vapauttivat Meriluodon Lauri Viidan varjosta ja lapsuuden mitättömyyden kokemuksista. Äiti on lattea, mutta minä olen kerroksellinen, Aila julistaa. Hän reipastui myös käyttämään alkoholia ja halusi estottomasti kohahduttaa yleisöään suorasukaisilla kirjallisilla seksikohtauksilla, joita kustantaja sensuroi ja paheksui. Vielä 1970-luvulla kiima piti taltuttaa.

Vaikeat kokemukset yksinhuoltajana ja ympäristön ahdasmielisyys ei tehnyt Ailan oloa helpoksi. Tuottelias kirjailija julkaisi kuitenkin häpeämättömästi yhdeksällä vuosikymmenellä runokokoelmia, romaaneja ja päiväkirjoja ja jaksoi suhtautua elämään lämpimästi ja uteliaasti. Huumorillakin, joka tosin lipsahtaa paikoin liian komedialliseksi. Mutta ehkä naisen vapautuminen ja ikääntyvän kirjailijan seksielämä sitä vaatii, tänäkin päivänä.

Teatteri Avoimet ovet: Tältä kohtaa Aila
Käsikirjoitus ja ohjaus Virpi Haatainen
Aila Meriluodon roolissa Ella Pyhältö
Iida, näytelmäkirjailija Virpi Haatainen
VAK, Veikko Antero Koskenniemi Virpi Haatainen
Anna, Ailan rakastaja CeeGen vaimo Virpi Haatainen
Ailan äiti Virpi Haatainen
Kustannustoimittaja Virpi Haatainen