keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Kuinka kissaa kutsutaan?



Kuva: Harri Hinkka / Tampereen teatteri
Mitä meillä olikaan ennen kissavideoita? Ainakin Cats! Nyt tuo hyväntuulinen eläinlauma on tullut Tampereelle ja tarjoaa kelpo viihdykettä musikaalinystäville. Ja peittoaa ehdottomasti tuubintuijotuksen.

Andrew Lloyd Webberin säveltämä suosikkimusikaali on kiertänyt maailmaa vuodesta 1981 lähtien. Tampereen teatterissa nähdään nyt suomenkielinen versio, jonka ohjauksesta vastaa ruotsalaislegenda Georg Malvius.

Nerokas suomennos on tekstivirtuoosi Jukka Virtasen vuonna 1986 Helsingin kaupunginteatteriin tekemä. Eikä ole lainkaan haitaksi, että sekä englanninkielistä että suomenkielistä tekstitystä voi seurata koko esityksen ajan rinnakkain. Lisää vertailevaa tutkimusta voi harjoittaa pian, sillä alkuperäinen West End -sovitus nähdään Hartwall Arenalla lokakuussa.


Tampereen teatterin historiaa henkivä sali on isolle kissajoukolle ahtaanpuoleinen, mutta lauma suoriutuu tehtävästä kiitettävästi. Notkeat otukset kiipeilevät aitioissa, roikkuvat, lähentelevät yleisöä eturivillä ja ehtivät jopa parvelle laulukuoroksi. Koko tila napataan oivasti haltuun. Monenlainen roina ja rekvisiitta lavalla, heinäpaalit ja kaapelikelat, tarjoavat alustoja kekseliäälle koreografialle. Valovanteet, näyttävät puvut, vauhti ja lavamagia tuovat teatterilavalle loistoa ja kimallusta. Ja se musiikki!


Kissojen tarinassa ei tapahdu mitään, ja se onkin sen viehätys. Ollaan vaan Lontoon kaduilla, ja silti toimintaa riittää. Vapaa oleilu lienee kissojen, kuten ihmistenkin, parasta aikaa. Voi hoitaa tehtäväänsä rallatellen ja riimitellen, mutta voi mennä syvemmällekin: olemme historiassamme yksilöitä kaikki, muistoinemme, ominaisuuksinemme ja taitoinemme. Musiikki kuljettaa katsojaa öisten kujien läpi kunnes kissan elämä tulee päätökseen ja kaikki alkaa alusta. Ikuinen kysymys jää: kuinka kissaan kutsutaan?


CATS Tampereen teatteri

Musiikki Andrew Lloyd Webber
Teksti T. S. Eliot
Suomennos Jukka Virtanen
Ohjaus Georg Malvius
Musiikin johto Martin Segerstråle
Lavastussuunnittelu Mikko Saastamoinen
Pukusuunnittelu Tuomas Lampinen
Koreografi Adrienne Åbjörn
Valosuunnittelu Raimo Salmi
Äänisuunnittelu Ivan Bavard, Jaakko Virmavirta
Maskien ja peruukkien suunnittelu Jonna Lindström

Rooleissa: Risto Korhonen, Ritva Jalonen, Irina Milan, Lari Halme, Tero Harjunniemi, Helena Rängman, Pia Piltz, Elisa Piispanen, Elina Rintala, Matti Hakulinen, Martti Manninen, Heikki Mäkäräinen, Aki Haikonen, Ville Mäkinen, Katra Solopuro, Sonja Pajunoja, Ulriikka Heikinheimo, Pyry Smolander, Mikko Nuopponen, Jukka Wennström, Wilhelm Blomberg, Maria Påhls, Raisa Kekarainen, Jaakko Mölsä, Hanna Mönkäre, Aleksi Seppänen, Heikki Järvinen, Suvi Salospohja.

perjantai 8. syyskuuta 2017

Kujeita kuoleman kanssa

Ohjaaja Anne Rautiainen tuo Willensaunan lavalle kaiken maailman outouden ja järjettömyyden, neuvostokirjailija Mihail Bulgakovin luvalla tietenkin.
Kuvassa Marc Gassot, Juha Varis ja Maria Kuusiluoma. Kuvaaja Tuomo Manninen

Ja Mestari ja Margarita tarjoilee sen kaiken meille ihanasti ilakoiden, kuin tarjottimella. Sillä mistä muusta elämässä on kyse kuin rakkaudesta, kuolemasta ja elämästä itsestään. Ja vähän myös kirjoittamisesta.


Bulgakovin romaani on myös tunnettu nimellä Saatana saapuu Moskovaan. Kirjailija kirjoitti vahvan omakohtaista teosta yli kymmenen vuoden ajan, aina kuolemaansa vuonna 1940 saakka. Kirja julkaistiin sensuroituna versiona vasta 1960-luvun lopulla.

Vaikka ei olisi Bulgakoviaan lukenut, voi maagisen tarinakudelman verkkoon heittäytyä ilman ennakkoluuloja. Sillä niin kuin yleinen tiivistyy yksityiseksi ja yksityinen aina lavenee yleiseksi, tästäkin esityksestä löytyvät kaikkeen tarkasteluun sopivat näkökulmat.

Romaanin yhteiskunnallisen satiirin piikki lienee vuosikymmeniä sitten ollut purevampi. Nyt se näyttäytyy pirullisena komiikkana, jota kuljettavat mukanaan kiertävän varieteeteatterin ivalliset kissahahmo ja vampyyrinainen. Katsojaa viedään saatanan jalanjäljissä 30-luvun Moskovan kaduilla. Höyryjunat kulkevat, katulyhdyt valaisevat illan pimeydessä savuavia kujia. Historian kerrostumia monitahoiseen näytelmään tuovat kolme toisiinsa kietoutuvaa tarinaa. Niistä päällimmäisenä ovat Mestariksi kutsutun kirjailijan ja hänen rakastettunsa Margaritan kohtalot.

Suuretkin teemat mahtuvat oivallisesti Willensaunan intiimille lavalle, kun ne esitetään taidokkaasti. Mielessä häivähtävät Pontius Pilatuksen syyllisyys, ihmisen muuttuminen, mielen järkkyminen, armon, ja jumalallisen olemassaolo, ihmiskunnan hulluus. Lopulta tunnelma on koomisen sijasta harras, kuulas ja haikea.

Koskettavinta ja syvintä symboliikkaa tuovat esitykseen kuitenkin nuket. Rautiainen on opiskellut Englannissa nukke- ja varjoteatteria. Ihmisnäyttelijöiden kanssa tasavertaisina esiintyvät ilmeikkäät nuket elävät näyttelijöiden käsissä ja armoilla. Samalla ne aivan kuin asettuvat ihmiskunnan peiliksi, ainakin yhden teatteri-illan mittakaavassa.

Mestari ja Margarita
Suomen Kansallisteatterin Willensauna

ROOLEISSA 
Marc Gassot, Maria Kuusiluoma, Juhani Laitala, Ilja Peltonen, Annika Poijärvi ja Juha Varis
OHJAUS JA DRAMATISOINTI Anne Rautiainen
SUOMENNOS Ulla-Liisa Heino
KOREOGRAFIA Sonya Lindfors
LAVASTUS, NUKET JA PUKUSUUNNITTELU Janne Siltavuori
DRAMATURGI Eva Buchwald
VALO- JA VIDEOSUUNNITTELU Pietu Pietiäinen
ÄÄNISUUNNITTELU Jani Peltola
NAAMIOINNIN SUUNNITTELU Krista Karppinen
Kuvassa Annika Poijärvi, Ilja Peltonen ja Marc Gassot. Kuva: Tuomo Manninen.