Yksi
Tarton uusimmista teattereista on vuodesta 2008 lähtien toiminut Tartu Uus
Teater. Sen kotinäyttämö on Lai-kadulla sijaitsevassa yliopiston entisessä kuntosalirakennuksessa.
Parhaillaan teatterilla on käynnissä joukkorahoituskampanja, jonka tuella halutaan
ostaa vanha talo omaksi ja luoda paikasta moderni esitystaiteiden keskus.
 |
Kuva: Gabriela
Liivamägi
|
Sympaattisen tiilirakennuksen lämpiössä toivoo, että rahoituskampanja onnistuu.
Väliaikabaari toimii arkipäivisin kahvilana, ja tarjolla on myös keittolounasta. Valikoimissa
on drinkkien ja kahvien lisäksi mate-juomia ja matchaa kaminan lämmössä. Yleisö
kulkee rennosti lasit kädessä katsomoon.
Teatterin
produktioista huomiota on saanut erityisesti viimekesäinen Kremlin satakielet, joka kertoo Jaak Joalasta ja
muista neuvostoajan virolaisista musiikkitähdistä. Suosittu esitys palaa taas tulevana
kesänä. Sitä esitetään Narvassa Kreenholmin suljetulla tehdasalueella. 1800-luvulla
Narva-joen äärelle rakennettu puuvillatehdas oli aikanaan Venäjän imperiumin
suurin, se työllisti tsaarin aikana yli 10 000 työntekijää. Nyt hylätty
tehdaskompleksi tarjoaa puitteet erilaisille kulttuuritapahtumille, joilla myös
pohjustetaan Narvan pyrkimyksiä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024.
Maaliskuun alussa Tartu Uus Teaterissa ensi-iltansa saanut Puumees (Puumies) on haikea ja rustiikkiromanttinen kertomus, jonka on kirjoittanut ja teatterille ohjannut valaistustaiteilijana tunnettu Rene Liivamägi. Esitys pohjautuu ohjaajan isoisän tarinaan ja kertoo laajemminkin vanhan kansan elämästä. Pystylaudoitettu näyttämökuva tarjoaa kurkistuksia maaseudulle, ihmissuhteisiin, onnen tavoitteluun ja käden taitoihin. Nuori isäntä toivottaa tervetulleeksi puutöihin: nyt tehdään jokaiselle oma puinen matkalaukku. Mestarin opissa rakenteesta tulee tukeva ja kannesta pitävä. Se, millä kukin laukkunsa täyttää, onkin sitten eri juttu.
Kohtaukset leikkivät valon ja varjon kontrasteilla ja pimeän sävyillä. Synkkä ei näytelmä silti ole, vaan eräänlainen kevyt huokaus, harhailua hämärässä, jossa valokiila osuu elämän sattumuksiin. Musiikkivalinnat korostavat tunnelmanvaihdoksia. Näyttämöllä virolaisyleisöä ilahduttaa myös Margus Mikomägi, joka on viime vuosina työskennellyt pääasiassa teatterikriitikon ja toimittajan roolissa. Vanhan isännän osa on Mikomäen ensimmäinen näyttelijäntyö 15 vuoteen. Karismaattisen hahmon suoritus sujuu konkarin varmuudella.
Maaliskuun alussa Tartu Uus Teaterissa ensi-iltansa saanut Puumees (Puumies) on haikea ja rustiikkiromanttinen kertomus, jonka on kirjoittanut ja teatterille ohjannut valaistustaiteilijana tunnettu Rene Liivamägi. Esitys pohjautuu ohjaajan isoisän tarinaan ja kertoo laajemminkin vanhan kansan elämästä. Pystylaudoitettu näyttämökuva tarjoaa kurkistuksia maaseudulle, ihmissuhteisiin, onnen tavoitteluun ja käden taitoihin. Nuori isäntä toivottaa tervetulleeksi puutöihin: nyt tehdään jokaiselle oma puinen matkalaukku. Mestarin opissa rakenteesta tulee tukeva ja kannesta pitävä. Se, millä kukin laukkunsa täyttää, onkin sitten eri juttu.
Kohtaukset leikkivät valon ja varjon kontrasteilla ja pimeän sävyillä. Synkkä ei näytelmä silti ole, vaan eräänlainen kevyt huokaus, harhailua hämärässä, jossa valokiila osuu elämän sattumuksiin. Musiikkivalinnat korostavat tunnelmanvaihdoksia. Näyttämöllä virolaisyleisöä ilahduttaa myös Margus Mikomägi, joka on viime vuosina työskennellyt pääasiassa teatterikriitikon ja toimittajan roolissa. Vanhan isännän osa on Mikomäen ensimmäinen näyttelijäntyö 15 vuoteen. Karismaattisen hahmon suoritus sujuu konkarin varmuudella.
Rene Liivamägi: Puumees
ROOLEISSA:
Margus Mikomägi
Anneli Rahkema
(Rakvere Teater)
Helgut Rosenthal
Henri Otsing
Peep Peedumäe
Helgut Rosenthal
Henri Otsing
Peep Peedumäe
Puvustus Kristjan Suits
(Tallinna Linnateater)
Musiikki: Tanel
Kadalipp
Videot: Carmen
Seljamaa
Dramaturgin assistentti:
Kiti Pöld
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti