torstai 5. joulukuuta 2019

Arvet jotka toiseen jätetään


Kuva Katri Naukkarinen.  
Kjell Westön Rikinkeltainen taivas (Otava 2017) on kolmen sukupolven kuvaus, joka kattaa suomen-ruotsalaisen ystäväpiirin vaiheet 1960-luvulta tähän päivään. Kiitetty romaani on nyt sovitettu Kansallisteatterin Pienelle näyttämölle. 

Kirjan lukenut katsoja voi joko hämmentyä tai ilahtua. Dramatisointi ja ohjaus noudattelevat hyvinkin teoksen juonikuvioita, ja se varmasti auttaa seuraamaan tapahtumia. 

Mutta runsaasti henkilöitä, monia tapahtumia ja vuosikymmeniä kattavaa kertomusta ei saisi taipumaan näyttämölle ilman radikaaleja ratkaisuja. Avuksi onkin otettu nerokkaita keinoja. Päähenkilö on lavalla samaan aikaan nuorena poikana ja kuuttakymppiä lähestyvänä kertojana. Hän juoksuttaa tarinaa tallentamalla sitä sanelulaitteeseen ja kuuntelemalla siitä katkelmia. 

Kohtaukset limittyvät ja toistuvat ja ne esitetään kuin fragmentteina todellisuudesta. Toistoa hyödynnetään vahvasti, ja lopulta ei olekaan väliä sillä, kuinka tarkasti näytelmä kuljettaa Westön tekstiä. Kyse on paljon enemmästä: kyvystämme rakastaa ja muistaa.

Kertoja on keskiluokkainen kirjailija K (Timo Tuominen / Pyry Nikkilä), jonka elämä on vuosikymmenten ajan kietoutunut varakkaan Rabellin sisarusten vaiheisiin. Rakkaus Stella Rabelliin (Annika Poijärvi) syttyi jo pikkupoikana, eikä pari pyristelyistään huolimatta oikein koskaan pääse toisistaan eroon. Kuljetaan tietysti tuttuja helsinkiläiskatuja ja saaristomaisemissa.

Esityksessä kuultava musiikki korostaa nostalgiaa, fyysinen esitystapa ja rajuksikin yltyvät tanssikohtaukset nostavat näyttämöversion irti proosateoksesta. Vaikuttavinta on kuitenkin kääntää näyttämön backstage kohti yleisöä. Näin meille havainnollistetaan elämä, näin se meni mutta olisi voinut mennä toisinkin. Muistot ovat epävarmoja, niiden oikeellisuutta ei voi taata. Mitä me oikeastaan muistamme siitä, mitä tapahtui? Minkälaiset haavat ja arvet me jätämme toisiimme?

Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas

ROOLEISSA
Pirjo Lonka, Pyry Nikkilä, Annika Poijärvi, Johannes Purovaara, Timo Tuominen ja Juha Varis.

Ohjaus Juhana von Bagh
Dramatisointi Michael Baran
Suomennos Laura Beck
Koreografia Jyrki Karttunen
Lavastus Kati Lukka
Pukusuunnittelu Tarja Simone
Valosuunnittelu Ville Toikka
Äänisuunnittelu Tatu Nenonen
Videosuunnittelu Pyry Hyttinen
Naamioinnin suunnittelu Jari Kettunen
Ohjaajan assistentti Alise Polačenko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti