Koomikon tragedia

Kuva: Aki Loponen

Koomikkona tunnettu Siiri Angerkoski teki näyttelijäntyötään sekä yli- että alityöllistettynä. 

Näyttelijä Pinja Hahtola pukeutuu uusimmassa monologissaan Saa rumiakin tanssittaa – Siiri Angerkosken opissa Angerkosken roolivaatteisiin ja tuo esille legendan elämän vähemmän tunnettuja puolia.

Hahtola täyttää näyttämötilan hienosti sekä pienin että suurin sanoin, elein ja ilmein, keskijakaus ojossa ja nuttura tiukalla. Samalla hän tulee pohtineeksi näyttelijyyden universaalia mysteeriä esiintyvänä kollegana.

Siiri Saimi Angerkoski (1902-1971) aloitti uransa teatterissa, mutta tuli tunnetuksi erityisesti elokuvarooleistaan. Yhteensä 107 elokuvaroolia tehnyt Angerkoski on kaikkien aikojen työllistetyin suomalainen elokuvanäyttelijä. Hänen uransa oli kuitenkin työnnetty kapeaan muottiin, sillä ronski ja sanavalmis näyttelijä nähtiin ennen kaikkea tuikeailmeisenä pirttihirmuna. Hän oli Pekka ja Pätkä -elokuvien kaulinta heiluttava Justiina ja Suomisen perheen kotiapulainen Hilda.

On vaativaa kirjoittaa monologi, ja esittää se itse. Hahtolan yksipuhelu Siirinä onnistuu luomaan monitahoisen kuvan näyttelijästä, jonka yleisö jo luuli tuntevansa. Autenttiset videokatkelmat taustakankaalla terävöittävät viitekehystä.

Esitys toimii monista näkökulmista, se on sekä mielen sisäistä puhetta että yleisölle suunnattua. Mukana matkalla vilahtelee aikalaisia, mm. elokuvaohjaaja Toivo Särkkä, teatteriohjaaja Eino Salmelainen ja näyttelijäkollegat Tauno Palo, Ansa Ikonen, Helena Kara, Hannes Häyrinen ja Leo Jokela, ja keskustelua käydään myös perheen ja puolison kanssa. Ajankuva piirtyy selkeänä, Angerkoski koki suomifilmin nousun ja tuhon, filmitähteyden haasteet ja television mullistavan vaikutuksen.

Läpi uran Angerkosken toiveena oli saada esittää oikea, vakavasti otettava rooli. Toive toteutui vasta vuonna 1970, kun hän jo sairaana ja laihtuneena esitti Aulikki Oksasen kirjoittamassa televisioelokuvassa Aliisa pääosaa. Roolista hänelle myönnettiin naispääosan Jussi-palkinto – postuumisti. Elokuva jäi Siiri Angerkosken viimeiseksi, hän kuoli maaliskuussa 1971 vain muutama kuukausi elokuvan valmistumisen jälkeen.

Teatteri Avoimet Ovet: Saa rumiakin tanssittaa – Siiri Angerkosken opissa

Käsikirjoitus Pinja Hahtola
Ohjaus Olka Horila
Rooleissa Pinja Hahtola
Lavastus ja puvustus Olka Horila ja työryhmä
Äänisuunnittelu Kari Paukola
Valosuunnittelu Jere Kolehmainen
Tarpeisto Karita Fallström-Autio
Videosuunnittelu Jere Kolehmainen ja Pinja Hahtola
Graafinen suunnittelu Susanna Zographos
Tuotanto Riihimäen Teatteri ja Teatteri Avoimet Ovet