Sukupolvien suodattama rakkaus

Se tavallinen tilanne: lapsiperheen arki ahdistaa ja parisuhde rakoilee. Mies hakee ymmärrystä muualta, ja kriisi on valmis. Hädän tullen paikalle kutsutaan äiti.

Kuvassa Sanna-June Hyde ja Ilkka Villi. Kuvaaja Tanja Ahola.

Äitien, isien ja esivanhempien kokemukset, käytösmallit ja rakkaus suodattuvat aina uuteen perhekuvioon sen alusta saakka. Toisiinsa ihastunut pariskunta ei kuvitelmistaan huolimatta ole rakkaudessaan vapaa, vaan kantaa mukanaan rankkaa taakkaa, on taustalla sitten hylkäämistä, alkoholismia tai väkivaltaa.

Vera Kiiskisen käsikirjoittamassa ja Kansallisteatterin Omapohjaan ohjaamassa näytelmässä Sisäistetyt teoriat rakkaudesta nuori perheenäiti Ida (Sanna-June Hyde) pelkää tulevansa jätetyksi. Ja juuri se, mitä eniten haluaa välttää, tapahtuu. Sanotaan, että uskottomuus on periytyvää, ja ihminen toistaa omaa traumaansa, ellei pääse käsittelemään sitä ajoissa. Olemme sisäistäneet omat rakkauden teoriamme liiankin tiukasti.

Kiiskisen teksti käy suoraan kiinni kliseisiin, mutta käsittelee tilannetta harvinaisen realistisesti. Aviorikos on tapahtunut, mutta miten siitä selvitään? Ida on raivoissaan ja samalla pelkää omia aggressiivisia reaktioitaan ja syyllistää itseään. Mitä jos rakkaus arjessa muuttuu velvollisuudeksi? Voiko olla onnellinen, jos kukaan ei tarvitse, hän kysyy.

Syyllisyys on myös äidinrakkauden varjopuoli. Terapeutin vastaanotolla nuoripari oppii tarkastelemaan lapsuuden kiintymyssuhteita ja vanhemmiltaan omaksumiaan käyttäytymismalleja, joita he tahtomattaankin toistavat. Johtuuko sittenkin kaikki vanhemmista? Toista lastaan odottavalle Idalle epäilys on kiduttava. Hän näkee itsensä pikkutyttönä ja tajuaa myös oman äitinsä kokeneen lapsuudenkodissaan traumaattisia hetkiä.

Sisäistetyt teoriat rakkaudesta Omapohjan pienellä näyttämöllä on intiimiä kamarinäytelmää analyyttisimmillään. Hullunkuristen esivanhempien hahmot tuovat rankkaan aiheeseen huumorin sävyjä. Esityksen musiikki ilahduttaa, varsinkin kun se on kirjattu ohjelmalehdykäiseen soittolistaksi.

Kun Idan vauva syntyy, on akuutti tilanne jo rauhoittunut. Vauva hymyilee ja jokeltelee äidilleen ja äidinäidilleen, kiinnittyy osaksi sukupolvien ketjua.


Sisäistetyt teoriat rakkaudesta.
Kantaesitys Suomen Kansallisteatterin Omapohjassa.

OHJAUS Vera Kiiskinen
LAVASTUS JA PUVUT Josetta Ryynänen-Brotherus
VALOSUUNNITTELU Anna Rouhu
ÄÄNISUUNNITTELU Vera Kiiskinen ja Iiro Iljama
ROOLEISSA Sanna-June Hyde, Ilkka Villi, Kaija Kiiski, Jari Virman, Irina Pulkka ja Sunja Hyde.