Anssi Niemi, Laura
Rämä ja Minna Suuronen. |
Alku on tragikoominen; kirjailija putoaa ystävänsä hautaan. Naarmut kyllä paranevat, mutta kuopasta ylös ja takaisin mielen selkeille väylille päästäkseen hän alkaa kirjoittaa kirjaa. Kun menneisyyttä pengotaan, paljastuu tietenkin ristiriitaista tietoa – ja muistoja – siitä miten asiat oikeasti olivat. Käsikirjoituksesta valmistuu useita versioita, muisti kun on epäluotettava todistaja.
Ihminen käsittelee omia, yksilöllisiä traumojaan osana lähiyhteisöään ja yhteiskuntaa. Mutta Niemen näytelmässä kurkotellaan myös laveasti ihmiskunnan kollektiiviseen muistiin ja avataan historian kipukohtia, niin juutalaisvainoja ja fasismia kuin mielenterveysongelmia ja luokkanousua.
Rankkoja aiheita väläytellään katsojien silmien eteen sekä pikku vihjeinä että
lämpimällä huumorilla, armollisuudellakin. Rantaan ajelehtii merestä raskas mytty,
ja se saattaa olla ihminen. Pian muistinsa menettänyt nainen löytää
menneisyydestään kiinnekohtia. Kirjailija saa luettavakseen Euroopan historian, ja runoileva psykiatri kirjoittaisi mieluummin lempeitä ja lyyrisiä säkeitä, kuin
pian suljettavan hoitolaitoksensa historiikin.
Niemen kieli on minimalistista sanataidetta, jonka avaruudessa jokainen ele
näyttämöllä saa merkityksen. Me teemme virheitä, on repliikki, joka toistuu, ja sekin on hyvä muistaa.
Moniin rooleihin taituruudella muuntuva
näyttelijäensemble ihastuttaa ja naurattaa. Haikea ja huokaileva äänimaailma
syntyy pelkistetyin keinoin huuliharpulla, haitarin palkeiden hengittelyllä,
kengänpohjien kopisteluilla. Taivaalta sataa keltaisia post-it lappuja kuin
kirkuen: muistattehan!
Se saattaa olla
ihminen: Ryhmäteatteri, Helsinginkadun näyttämö
Käsikirjoitus Marjo Niemi
Ohjaus Anna
Jaanisoo
Rooleissa: Minna Suuronen, Robin Svartström, Annimaria Fabritius, Anssi Niemi, Laura Rämä
Esitysdramaturgi
Rasmus Arikka
Lavastussuunnittelu
K Rasila
Pukusuunnittelu
Hilla Ruuska
Valosuunnittelu
Ville Mäkelä
Äänisuunnittelu ja
musiikki Työryhmä
Maskeeraussuunnittelu
Stephanie Korhonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti